28.3.2011 klo 20:10
Pienet jutut katoavat muistista ja aamut ovat vaikeita. Stressiä.
Kaikenlaiset tehtävät lisääntyvät kevättä kohti mentäessä, ja on yhä vaikeampaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Katkokset teoksen toteuttamisessa tekevät työn äärelle palaamisesta vaikeaa. Päällekkäiset asiat vaikeuttavat syventymistä.
Apatia ja puheripuli vuorottelevat samoin kuin epätoivo ja tarmokkuus.
Tänään poltin hihani useaan otteeseen, mutta päivän päätteeksi mieli on kevyt; yli tunnin puhelu äidin kanssa helpotti oloa.
On vielä kuusi kokonaista viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti